MerviNyfors

Rasismin syvin olemus

Helsingin yliopiston sosiologian apulaisprofessori Lena Näre määrittelee rasismia Helsingin sanomien Nyt-liitteessä 6.4.2016 (Miksi rasistit kiistävät olevansa rasisteja? Tutkija selittää).

Näre kuvailee rasistista ajattelua mm. näin: ”Kaikkea rasistista puhetta tai toimintaa yhdistää se, että hävitetään ajatus yksilöstä. Tämä on yksinkertaisin tapa määritellä rasismi: ihmistä ei nähdä ihmisenä, vaan ryhmänsä edustajana. Rasismissa ihmiset kategorisoidaan ennakkoluuloisesti vain kulttuurinsa tai oletetun ’rotunsa’ edustajiksi”

Sotkeudunpa hieman tähän rasismihysteriaan ja esitän muutaman kommentin liittyen Näreen määritelmään.

Jokainen ihminen on tietysti ensisijaisesti yksilö, mutta kukaan ei ole pelkästään yksilö, joka olisi täysin irrallinen omasta yhteisöstään. Ihminen on yhteisöllinen laji ja monella tavalla riippuvainen yhteisönsä muista jäsenistä. Jokainen ihminen kuuluu johonkin ryhmään tai yhteisöön: elollisiin, nisäkkäisiin, ihmiskuntaan sekä pienempiin yhteisöihin, kuten suomalaisiin, helsinkiläisiin, omaan sukuunsa, perheeseen jne. Esimerkki siitä, että yksilö kuuluu aina johonkin suurempaan kokonaisuuteen: jokainen lumihiutale on yksilöllinen, mutta kaikki lumihiutaleet kuuluvat lumihiutaleitten lajiin.

Ihminen on aina oman ryhmänsä edustaja. Oli se sitten oman kansansa, sukupuolensa, työyhteisönsä tai minkä tahansa ryhmän, johon hän kuuluu. Yritykset haluavat palkata työntekijöiksi yritystä hyvin edustavia työntekijöitä. Huono työntekijä, esimerkiksi huono asiakaspalvelija tai kiireinen ja ylimielinen lääkäri, saattaa pilata koko yrityksen maineen. Nykyään ei kovin usein törmää humalaisiin suomalaisiin matkoilla, mutta kyllä joskus ennen muinoin kuuli useinkin, että kyllä taas hävetti olla suomalainen, kun omaa kansaa edustava kanssamatkustaja toikkaroi kännissä kakat housussa pitkin Lanzarotea. Ja mikähän oli se suomalaisten maine Ruotsissa joskus 60-luvun jälkeisinä aikoina? Asenteet suomalaisia kohtaan olivat luokkaa ”en finne igen” ja ”finnjävel”. Kyllä ne suomalaisten sekoilut vain leimasivat koko kansaa. Ja edelleenkin jotkut kyselytutkimukset kertovat, että pohjoismaalaiset pitävät muista pohjoismaalaisista vähiten juuri suomalaisista. Ei siinä mitään – voimme aina pyrkiä niin miellyttävään käytökseen, että suosiomme kasvaisi. Eipä ole mitään menetettävää.

Nuo asenteet ja oletukset eri ryhmiä kohtaan eivät juuri koskaan ole täysin tuulesta temmattuja. Jos sanotaan, että aasialaiset ovat ahkeria ja älykkäitä, eurooppalaiset suvaitsevaisia ja tasa-arvoisia, japanilaiset ujoja, suomalaiset rehellisiä jne. niin onhan niissä jotain perää. Kyllä noissa asenteissa ja ennakko-oletuksissa aina jokin totuuden siemen on (esim. jos pohjois-afrikkalainen raiskaa 17 kertaisesti kantasuomalaiseen verrattuna, se näyttäytyisi jotenkin pohjois-afrikkalaiselle enemmän tyypillisenä käyttäytymisenä). Ihmiselle on täysin luontevaa ja loogista tehdä yleistyksiä, aivan kaikesta. Koska mikään asia ei ole irrallinen kaikesta muusta, vaan jokainen asia ja teko liittyvät johonkin muuhun, suurempaan kokonaisuuteen.

Jokaisella yhteisöllä on omat arvonsa ja tapansa ajatella ja toimia. Yksilöllistä vaihtelua on, mutta myös tietynlaisia samoja käyttäytymismalleja. Kaikissa ryhmissä on sekä hyviä että huonoja tapoja ja malleja. Voidaan myös sanoa, että joissakin yhteisöissä on enemmän hyviä taikka huonoja malleja kuin toisissa. Kansojen välillä on vaihtelua: toiset kansat ovat iänikuisesti sodassa keskenään, toiset osaavat elää rauhassa. On eroa temperamentissa. Kansojen välillä on myös älyllisiä eroja, eroja arvoissa, ajattelussa, tavoissa ja asenteissa. Ei ole rasismia myöntää sitä, että väestöryhmät ovat erilaisia keskenään, aivan kuten yksilötkin.

Täydellistä tasa-arvoa ei voida koskaan saavuttaa, eikä edes mitään sellaista kuin ”mahdollisuuksien tasa-arvo” ole olemassa, eikä tule koskaan olemaan, ellei aleta kloonaamaan jotakin huippuyksilöä ja hävitetä kaikkia muita ja siten poisteta geneettistä vaihtelua ja erilaisia ympäristötekijöitä. Ei esimerkiksi minulla ole samoja mahdollisuuksia menestyä kuin jollakin kauniimmalla, älykkäämmällä ja sosiaalisesti kyvykkäämmällä yksilöllä. Se on minusta aivan ok (vaikka kyllähän se v...tuttaakin), sillä kaikki yksilöt ovat erilaisia ja sille ei nyt vaan mahda mitään, vaikka kuinka hakkaisi päätä seinään.

Rasismi ei ole sitä, että kritisoidaan jotakin uskontoa (edes islamia, jota nimenomaan pitääkin saada kritisoida, aivan kuten kaikkia muitakin uskontoja), eikä sitä, että todetaan ihmisten ja kansojen välillä olevan eroja, jotka johtavat väistämättä jonkin asteiseen luontaiseen eriarvoisuuteen. Rasismi ei ole sitä, että nähdään yksilö ryhmänsä edustajana, koska jokainen ON ryhmänsä edustaja. Rasismi ei ole myöskään sitä, että ei halua ottaa kymmeniä tuhansia taustoiltaan tuntemattomia arabi- ja afrikkalaismiehiä tänne elätettäviksi, kun ei tiedetä, ovatko he todellisesti edes avun tarpeessa.

Rasismia on se, ettei ihmisille anneta samoja (ihmis)oikeuksia riippuen heidän rodustaan tai taustastaan. Esimerkiksi orjuus on rasismia. Vaikka rasismilla kai yleensä tarkoitetaan rotusortoa, niin rasismia voi olla myös esimerkiksi se, ettei nainen saa opiskella tai tehdä työtä ilman aviomiehen lupaa. Tai että homoseksuaalisuudesta saa kuolemantuomion. Rasismi on siis todella räikeää syrjintää, joka perustuu esimerkiksi rotuun, sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen tms. Sellaisesta me emme täällä tasa-arvoisessa Suomessa tiedä juuri mitään.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat